Sunnuntain puhdetöitä

Otin itseäni niskasta kiinni ja istuin työpöydän ääreen tekemään kaikki rästissä olleet tilaus- ja korjaustyöt. Ne valmiiksi saatuani jaksamistä oli vielä sen verran jäljellä että sain tehtyä itselleni pari uutta koruakin. Eli hyvä päivä korurintamalla.





Jo aikaa sitten ystäväni (jääkiekko-fani) ihmetteli minulle että miksei ole Ässät-korua. (Näin Porissa kun ollaan.) Pitihän sellainen sitten tehdä. Patasydän sykkii... vai miten se laulu menikään.












Kaulakoru minulle. Valtamerijaspis nugetteja ja intian akaattia. Tämän kanssa pitäisi kyllä olla toisenlainen paita, kauluspaidan kanssa näyttäisi varmaan paremmalta.













Patasydämistä herttoihin. Tämä on "hassuttelukoru", en tiedä tuleeko ikinä käytettyä, mutta mitäs siitä. Onyxsiruja ja foliosydämiä.











Vähän perinteisempää. Mokaiittiovaaleja ja metallihelmiä.











Carol lähtee keskiviikkona kokonaan pois maasta, joten halusin tehdä jotain hänelle muistoksi. Tässä yhdistyy meidän molempien koruntekotyylit. 3-kertainen metriketjuosa ja paljon eri kiviä, aurinkokiviä, karneoleja, punaista akaattia, punaista leopardijaspista ja crazy lace akaattia.

Carolin koru

Tämä on pakko näyttää täälläkin. Ystäväni Carol osti Juhani Valo-pronssikorun, (järjettömän) ison lehtiriipuksen ketjussa. Koru ei oikein näyttänyt hyvältä, joten sille piti tehdä jotain. Pienen kansainvälisen suunnittelutuokion jälkeen päädyimme seuraavaan:

Otimme 3-rivisen lukon ja lisäsimme alkuperäisen ketjun lisäksi toisen pronssiketjun, yhteen riviin ruskeita makeanvedenhelmiä ja toiseen tiikerinsilmäsiruja. Nämä sitten käärittiin spiraaliksi. Nyt riipuksella on arvoisensa (ja kokoisensa) "ketju".

Kuten ehkä huomaatte, koru ei ole ihan minun tyyliseni, mutta hieno siitä tuli joka tapauksessa. Ja sopii Carolille kuin piste iin päälle.