Eilen oli päivä solmuja täynnä. Ensin solmin pitkän kaulakorun makeanvedenhelmistä. Pituus 110cm. Tämän kanssa vierähti muutama tunti... Mutta tulos on sen arvoinen.
Muutaman tunnin levättyäni, tein vielä toisen. Tässä onkin jo huomattavasti vähemmän solmuja. Mutta väri on hieno. Ja asiasta jotain ymmärtävä ystäväni kertoi sen (siis värin) sopivan minulle.
4 kommenttia:
No eikö jo menneet sormetkin solmuun? Tai ainakin krampanneet ;-D
-Tuo donitsikoru on silti minun mieleen, hieno! Ja utelias kyselee, mikä kivi donessa?
Kyllähän siinä sormet aika kovilla oli, kieltämättä. :D
Donitsi on lasia, kultafoliolla höystettynä.
.. donitsikorusta pidän tosi paljon .. upea kokonaisuus.. :)
Hupsu haaste blogissani; vastaa, jos siltä tuntuu ;-)
Lähetä kommentti