Pitkästä aikaa...

Huh, onpa edellisestä postauksesta jo aikaa. Kiirettä on pitänyt, ei voi muuta sanoa. Suorastaan stressiksi asti. Mutta nyt on LOMA, ja viikon löhöilyn jälkeen oli jo tarpeeksi energiaa tehdä pari korua ja kaivaa (ne pari) vanhempaa kuvaakin mukaan.

Ensin ystävälle tehty blingbling-koru miehensä synttärikemuihin. Tämä on luonnossa suorastaan tyrmäävä. Vähän toispuolispainotteinen (onko tuo edes suomea?!?!), joten sitä joutuu kaulassa säätämään oikeaan asentoon. Jossain vaiheessa taidan vaihtaa siihen joko paksumpaa ketjua, tai lisään pari ohuempaa. Pääasia että ystävä tykästyi koruun. ;D

Sitten minun oma koruni samoihin kemuihin. 4, 6 ja 8mm amatsoniitteja ja sterlinghopeaa. Riipusosassa myös 10mm ja ruusumallinen amatsoniitti. Tämän idea lähti tuosta kutomastani pitsihärpäkkeestä joka kuvassa näkyy vain ylänurkissa. En kylläkään kutomista aloittaessani tiennyt amatsoniitin olevan aivan samanväristä kuin lanka. Joskus käy näinkin.

Yllä mainitun ystävän tyttären koru. Simpukankuorta nappeina ja "klomppeina", savukvartsia ja muutama lasisydän.


Pari settiä. Ensin vuorikristallia ja savukvartsia. Toinen onyxia ja granaattia.



Rannekoru ihan minulle itselle. Jotain jaspista ja 4mm mokaiittihelmiä.


Uuteen kesäpaitaan uusi koru... Simpukankuorinappeja ja pieniä blackstone donitseja.


Tämä on piiiiitkä, menee 4 kertaa kaulan ympäri. Tällä voi jo melkein joutoaikoina hypätä narua. Siis jos sattuu sellaista harrastamaan.


Viimeisenä kuva uudesta korunsäilytysmetodistani. Sain lahjaksi tuon aurinkopeilin ja jotenkin se näytti kauhean tyhjältä. Muutama naula säteisiin ja voilá; uusi koruteline. Tuossa roikkuu noin 80% itsetehdyistä koruista. Täytyy myöntää että niitä ripustellessani tuli muutama koru vastaan jota en edes muistanut, ja pari jota ei ole koskaan käytetty...


Mukavaa kesänjatkoa kaikille!